Sansibar. Täällä sitä ollaan oltu kohta kaksi viikkoa! Mikä ihana kokemus, vaikka reissata ei ole ollut mahdollista tällä kertaa. Paratiisisaarella kuitenkin kelpaa olla oli sää sitten millainen tahansa tai budjetti mitä tahansa.
Itse olen nauttinut eniten ruuasta ja hotellihuoneen yksityisyydestä. On ollut ihana vain makoilla ilmastoidussa hotellihuoneessa ja katsoa elokuvia tunnista toiseen. On ollut ihana aamulla nousta virkistyneenä, ei hiestä märkänä. On ollut ihana syödä oikeaa aamupalaa, ei pelkkää leipää voilla teen kera. On ollut ihanaa saada joka päivä eri ruokaa. On ollut ihanaa päästä oikeaan suihkuun kuuman päivän päätteeksi ja juoda jääkaappikylmää vettä tai limua. Yksinkertaisesti kaikki on ollut ihanaa!
Matkani tänne alkoi sunnuntaina 25.päivä. Suuntasin ensin Mbezi Beachille eräiden perhetuttujen luokse, jotka tekevät lähetystyötä Dar es Salaamin ympäristössä, kaikkein köyhimpien keskuudessa. Siellä sain nauttia suomalaisesta seurasta ja suomalaistyylisestä ruuasta. Ihaninta oli saada kunnollista kahvia kahden kuukauden tauon jälkeen!
Seuraavana päivänä eli 26.päivä matkani jatkui lauttaterminaaliin ja sieltä lautalla Sansibariin. Satamassa pyörii paljon apureita, jotka haluavat avustaa sinua ostamaan liput tai kantamaan tavaroitasi. Muista, että he tekevät sen rahan kiilto silmissä, ei ystävällisyyttään. Jos siis olet tiukalla budjetilla, kieltäydy kaikesta avusta tai tee selväksi, ettet aio maksaa neuvoista. Itse olin hiukan väsynyt ja myös tosi stressaantunut, sillä jännitin matkaani Sansibarille ihan urakalla. Erehdyin siis hyväksymään avunannon ja se maksoi minulle noin 15 euroa.
Lauttalippu maksoi alle 30€ economy-luokassa. VIP-lippu olisi maksanut 40€. Lauttani lähti matkaan aikataulussa, noin kello 12.30. Matka lautalla kestää 2,5 tuntia eli olimme Sansibarilla kolmen maissa. Sansibarilla on oma maahantulovirastonsa, joten maihin saavuttaessa oli turvatarkastus, maassaololomakkeen täyttö ja passitarkastus. Homma meni kuitenkin todella nopeasti ja olin terminaalista ulkona alle 10 minuutissa. Matka hotellilleni oli lyhyt, joten kävelin. Matkalla oli jos millaista kyselijää, mutta jatkoin rivakasti matkaa vain nopeasti vastaten tervehdyksiin.
Pienen etsiskelyn jälkeen löysin hotellille. Minut vastaanotti erittäin ystävällinen, etnisiltä juuriltaan oleva intialainen. Sisäänkirjautuminen tapahtui nopeasti ja pian olinkin kotiutumassa hotellihuoneeseen. Pitkään en kuitenkaan malttanut huoneessani viipyä, sillä halusin päästä näkemään, mitä Kivikaupungilla on tarjottavana..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana vapaa! Esitä rohkeasti kysymyksiä, jos niitä on!